Kävelin(juoksentelin) metsässä, lapsuuden puut oli hakattu pois. Maa oli kuitenkin vielä sama ja kallion muodot tuttuja. Keräilin erilaisia kvartseja sekä granaatteja. Harmi ettei tullut pienoisporakonetta mukaan tänne, olisi ollut mukavaa iltapuuhaa hääräillä sen kanssa. Löysin juuren, joka oli syönyt kiven suihinsa. Hirven ja peuran jälkiä näkyi märässä maassa, jos nuorempi olisin niin olisin lähtenyt seuraamaan niitä, sen verran tuoreita jälkiä olivat. Ensi kerralla kun käyn täällä otan kipsijauhetta mukaan ja käyn tekemässä valoksia eläinten jäljistä.
Pehmoisista pitsisen maatuvista haavanlehdistä voisi joskus tehdä jotakin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti