Outoa tämä elämä aina välillä. Olen aika vapaamuotoisesti elänyt viimeiset vuodet.
Nyt on aikataulu joka päivä. Herään kuudelta (tosin tänään heräsin vahingossa puoli tuntia ennen kuin kello soi, enkä saanut enää unta), laitan itseni ja pojan lähtökuntoon, vien pojan hoitoon, juoksen bussipysäkille, odotan muutaman minuutin, istun bussissa 25 minuuttia, kävelen tunneille, teen koulutehtäviä, syön, teen koulutehtäviä, juoksen bussiin, istun 25 minuuttia, haen pojan hoidosta ja vaihtoehtoisesti mennään joko suoraan kotiin tai kaupan kautta, ollaan kotona viiden-kuuden aikaan, teen ruokaa, syödään, luetaan kirjoja, käydään pesulla, iltapala ja nukkumaan.
En ole vielä onnistunut selvittämään itselleni missä vaiheessa saan pestyä pyykkiä ja siivottua vähän paremmin. Kai ne viikonloput on tarkoitettu sitä varten. Outoa kun on rutiineja, en ole tottunut sellaisiin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti