lauantai, 18. syyskuuta 2010

oudohko haikeus

Inspiroitunut olo. Muistin erään unohtuneen idean, joka on toteuttamiskelpoinen. Pyhitän viikonlopun sen tekemiselle. Yksin ollessa muistaa helpommin kuka on ja mitä haluaa.

Poikaa ikävä.
Vaikeaa kun kaipaa rauhaa ja on todella väsynyt suurimman osan ajasta, kun ollut kuukauden kahdestaan pojan kanssa ilman, että olisi ollut ketään muuta seurana. Ei ole oikein edes käynyt ketään kylässä vielä täällä uudessa kodissa. Vaan vaikka on vaikeaa niin silti sitä rupeaa kaipaamaan omaa lastaan heti kun tämä lähtee isällensä.

Vaan unohdan hetkeksi ikävän ja tunteiden sijasta vain teen.

0 kommenttia: